Teksti: Katariina Arala
Opettajat muodostavat ammattikunnan, jonka yhtenäisyys edellyttää keskinäistä luottamusta, kollegiaalisuutta ja sujuvaa yhteistyötä. Nämä ehdot eivät kuitenkaan täyty, ellei työnantaja kohtele ammattikunnan jäseniä oikeudenmukaisesti. Eriarvoistavat työehdot saavat aikaan kateutta ja ristiriitoja opettajien välille sekä tunteen siitä, ettei oikeudenmukaisuus toteudu.
Kollegiaalisuus on yhteistyösuhde ammattilaisten välillä. Kollegat eli ammattikunnan jäsenet muodostavat yhteisön, jossa jokaisen tulisi olla tasavertainen. Kollegojen toimintaa ohjaavat yhteinen arvopohja ja eettiset kysymykset. Opettajien moraaliset ja eettiset ratkaisut ovat yhteiskunnassa jatkuvan tarkkailun alla. Eettinen pohdinta antaa opettajille rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen. Opettajat pitävät eettistä pohdintaa tärkeänä ja kannustavana sekä kokevat sen lisäävän oikeudenmukaisuutta ja empaattisuutta.
Kollegiaalisuus ilmenee yksilön ja ryhmän käyttäytymisessä, ja se toimii työyhteisön positiivisena voimavarana. Yhteenkuuluvuus, luottamus, kommunikaatio ja yhteistyö ovat kollegiaalisuuden kulmakiviä. Kollegiaalinen vuorovaikutus on aktiivista kuuntelua ja molemminpuolisen arvostuksen ja luottamuksen osoittamista. Tiedon ja osaamisen jakaminen, avun antaminen ja vastaanottaminen sekä tavoitteiden ja toiminnan suunnittelu yhdessä kuuluvat olennaisena osana kollegiaaliseen työyhteisöön. Ilman kollegiaalisuuden tunnetta työyhteisöltä puuttuu yhteinen tavoite ja keinot sen saavuttamiseksi.
Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, yhdenvertainen kohtelu, kohteliaat käytöstavat ja pyrkimys aitoon yhteistyöhön lisäävät kollegiaalisuutta. Työntekijöiden tulisi arvostaa sekä omaa että toisen osaamista, sillä keskinäinen kunnioitus, toisen työpanoksen merkityksen ymmärtäminen ja kollegan näkeminen yhdenvertaisena antavat kollegiaaliselle toiminnalle hyvät lähtökohdat. Tällöin myös ristiriitatilanteet on mahdollista selvittää suoraan kollegan kanssa ja näissä tilanteissa on helpompi puhua avoimesti ja rakentavasti. Palautteen antaminen on tärkeää, sillä ammatillinen kasvu on sidoksissa siihen.
Kollegiaalisuus vaikuttaa työhyvinvointiin. Hyvinvoivissa työyhteisöissä on vähemmän sairauspoissaoloja ja henkilökunnan vaihtuvuus on vähäisempää. Opettajien toimiva yhteistyö ja avun antaminen ja saaminen parantavat sekä yksittäisten työntekijöiden että työyhteisöjen työhyvinvointia ja opettajan ammatissa viihtymistä.
Opetustyön parhaana antina opettajat kokevat mahdollisuuden olla tekemisissä oppilaiden kanssa ja välittää heille akateemista osaamista. Työpaikan kulttuuri heijastuu oppilaan kokemukseen, ja opettajien yhteistyön sujuessa myös oppilaat ovat tyytyväisempiä. Vastaavasti myös työilmapiirin ongelmat näkyvät oppilaiden hyvinvoinnissa ja kouluviihtyvyydessä sekä opetuksen laadussa. Huono työilmapiiri voi näkyä myös oppilaiden masennusoireiluna. Opettajien työyhteisössä vallitseva yksin tekemisen perinne, riittämättömät resurssit, epäoikeudenmukainen kohtelu ja puutteet opettajien välisissä turvaverkoissa heikentävät opettajien kollegiaalisuutta, luottamusta ja toimivan yhteistyön edellytyksiä.
Myös työpaikkakiusaamisen syyt ovat usein rakenteellisissa tekijöissä. Epäsuotuisiin työoloihin reagoidaan sairastelemalla, kiusaamalla tai työpaikkaa vaihtamalla. Rakenteelliset tekijät liittyvät perustehtävän selkeään määrittelyyn, organisaation johtamiseen ja toiminnan organisointiin, vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma roolinsa kiusaamista ennaltaehkäisevän ilmapiirin rakentajana ja kollegoiden tukijana. Myös koulutuksen avulla voidaan luoda pohja sille, ettei kiusaamista ja epäkollegiaalista käyttäytymistä hyväksytä.
Opettajien työehtosopimukset asettavat opettajat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Työnantaja voi katkaista määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun opettajan työsopimuksen loma-ajoiksi. Tällöin palkkaa jää maksamatta ja vuosisidonnaiset lisät kertyvät hitaammin kuin toistaiseksi palkatuilla, vaikka työmäärä on sama. Sivutoimisille opettajille vuosisidonnaisia lisiä ei makseta lainkaan. Heidän tekemänsä työ ei myöskään kerrytä kokemuslisää, vaikka useammassa sivutoimisessa työsuhteessa oleva saattaa olla jopa täystyöllistetty. Nämä opettajia eriarvoistavat työehdot vaikeuttavat kollegiaalisuuden toteutumista. Tällöin myöskään työnantajan rooli kollegiaalisuutta mahdollistavien rakenteiden luojana ei toteudu.
Jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan vahvistaa kollegiaalisuutta. Kollegiaalisuuden edistämiseksi on tärkeää puuttua tilanteisiin, joissa kollegaa kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Yhteiseen hyvään tähtääminen ja rohkeus rikkoa vakiintuneita toimintatapoja tarjoavat kollegiaalisuuden kasvulle hedelmällisen maaperän. Esimiehen tehtävä on toimia esimerkkinä ja kannustaa työyhteisöä kollegiaalisuuteen. Rehtorilla on keskeinen rooli positiivisen ilmapiirin ja yksilön ja työyhteisön työmotivaation edistämisessä. Kollegiaalinen työyhteisö rakennetaan kestävillä arvovalinnoilla, työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla ja avoimuuteen kannustamalla.
Kirjoittaja on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan TtM- ja TtT-koulutettava, joka työskentelee esimiestehtävissä HUS:ssa. Hänen tuleva väitöskirjansa käsittelee kollegiaalisuutta.
Lähteet:
Arala K, Kangasniemi M, Suutarla A, Haapa T & Tilander E. 2015. Kollegiaalisuuden eettinen perusta. Teoksessa: Becker E, Hahtela N & Ranta I. (toim.) Kollegiaalisuus hoitotyössä. Fioca Oy. Helsinki. 9–23.
Arala, K. & Paavilainen, S. 2015. Pro Gradu. Sairaanhoitajien välinen kollegiaalisuus. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos
Haapa T, Arala K, Knuutila M, Suutarla A, Tilander E & Kangasniemi M. 2014. Kollegiaalisuus myös johtamisen tehtävänä – kollegiaalisuusohjeet käytäntöön. Teos – Terveydenhuollon osastonjohtajat ry. 2/2014, 6–8.
Kangasniemi, M.; Haapa, T.; Tilander, E.; Arala, K. & Suutarla, A. 2015. Kollegiaalisuus hoitotyössä. Hoitotyön vuosikirja 2015. Helsinki. Fioca Oy.
Kangasniemi M, Suutarla A, Tilander E, Knuutila M, Haapa T & Arala K. 2015. Sairaanhoitajien kollegiaalisuus: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö 13 (1): 35–43.
Kangasniemi M, Arala K, Becker E, Suutarla A, Haapa T & Korhonen A. 2016. The development of ethical guidelines for nurses’ collegiality using Delphi method. Nursing Ethics
Onnismaa J. 2010. Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004−2009. Opetushallitus.
OVTES. https://www.kt.fi/sopimukset/ovtes/2018/osio-a-yleinen/virkasuhteisen-opetushenkiloston-palkkaus
#JOKUROTI2018 